Hyvä välipala

Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia näkemyksiä nuorilla on terveellisistä elintavoista – erityisesti ravitsemuksesta. Millaisia näkemyksiä vanhemmilla on lasten hyvinvoinnista huolehtimisesta ja miten nuorten ja vanhempien näkemykset kohtaavat ja todentuvat arjessa. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja sen teki Kuule Oy. Menetelmänä käytettiin ryhmähaastatteluja, perhehaastatteluja ja havainnointia perheissä. 

Vanhemmat voivat arvioida lastensa terveyden todellisuutta paremmaksi

Yleensä vanhemmat eivät ole huolissaan lastensa terveydestä. He arvioivat sen keskimääräiseksi tai hieman paremmaksi. He tunnistavat tuttavapiirissään poikkeustapauksina joitakin lapsia, joiden terveydestä olisi syytä huolestua. Vanhempi kiinnittää mielellään huomionsa asioihin, jotka ovat hyvin. Vaaroista pelottavimpana he pitävät mm. huumeita, joskin usein epätodennäköisinä omien lastensa kohdalla. Vanhemman mielestä on ymmärrettävää, että lapsen elämässä on terveyden näkökulmasta joitakin huonoja asioita. He eivät huolestu niistä, jos lapsen koulunkäynti sujuu. Suuri osa vanhemmista kokee, että omien lasten syöminen on kohdallaan. Kun yhteiset ateriat ovat vähissä, vanhemmilla ei ole kattavaa tietoa nuorten syömisestä. Epäterveellinen syötävä sallitaan poikkeuksena, mutta vanhemmilla ei ehkä ole kokonaiskuvaa poikkeustilanteiden runsaudesta.

Sosiaaliset paineet tytöillä vähentävät kouluruoan syömistä

Tutkimuksessa tuli ilmi hälyttävä havainto, että joillekin tytöille kouluruokailuun liittyy sosiaalisia paineita, jotka osaltaan vähentävät kouluruoan syömistä. Osa yläkouluikäisistä tytöistä pitää toisten nähden syömistä hävettävänä. Varakkaan vaikutelman voi antaa lähtemällä koulun ulkopuolelle ostamaan ruokaa tai sen korviketta.

Nuoret suorittavat terveyttä. Hauskuus ei kuulu terveelliseen elämäntapaan.

Nuorten mielikuvissa terveellisesti elävä nuori on onnellinen, aktiivinen, hyvännäköinen ja menestyvä. Hänellä on myös hyvä tulevaisuus. Epäterveellisesti elävä nuori on nuorten mukaan väsynyt ja tylsistynyt, ongelmia on niin ihmissuhteissa kuin koulussakin. Hänellä on hauskaa, mutta tulevaisuus näyttää huonolta. Terveys on nuorten mielestä tavoiteltavaa. Huonona puolena nähdään se, että terveellinen elämä on tylsää eikä sen puitteissa ei pidetä hauskaa. Nuorten terveystiedot ovat hyvin hallussa ja mielikuvat terveydestä ovat positiivisia. Nuorten terveysmielikuva on suorituskeskeinen. Terveys on tekemisen tulos, jotain mitä voi suorittaa ja saavuttaa.

Nuorten terveystiedolla on monia lähteitä

Tietoa terveysasioista saadaan erityisesti koulun terveystiedon tunneilta, mutta myös vanhemmilta, kavereilta, valmentajilta, lehdistä, televisiosta, internetistä, terveydenhoitajalta. Yksityiskohtaista tietoa on, mutta se ei tunnu todentuvan taidoiksi ja toiminnaksi. Ohjeiden ristiriitaisuus ihmetyttää ja ärsyttää nuoria. Nuorilla on tietoa, mutta linkki tiedosta toimintaan puuttuu. Oman syömisen kokonaisuus on vaikea hahmottaa. Tieto ei todennu syömisen oikeaksi määräksi, monipuolisuudeksi ja säännöllisyydeksi, vaikka tiedetään, mitä pitäisi syödä.

Nuoret kokevat vanhempien vaikutuksen merkittävämmäksi kuin vanhemmat itse

Perheillä ei iltaisin ole tarpeeksi aikaa yhteiseen ateriaan. Syöminen on paljolti lapsen ja nuoren omien valintojen varassa. Vanhemmat ovat jossain määrin tietoisia oman esimerkkinsä merkityksestä erityisesti ravitsemusasioissa, mutta harva muuttaa tottumuksiaan lasten vuoksi. Omia heikkouksia, esimerkiksi päivittäistä makeisten syömistä, pyritään kuitenkin piilottelemaan lapsilta Nuorilta kysyttiin, mitkä tahot vaikuttavat siihen, kuinka terveellisesti tai epäterveellisesti he elävät. Nuorten mielestä vanhemmat vaikuttavat eniten: tottumukset, rutiinit ja tavat opitaan kotona. Kavereilla ja koululla on myös paljon vaikutusta. Lisäksi nuoret mainitsivat sukulaiset, median, harrastusohjaajat ja lääkärit. Vaikutus voi olla sekä positiivinen että negatiivinen. Harrastusohjaajien ja lääkäreiden vaikutus nähtiin positiivisena, tietokoneen negatiivisena.