Hyvä välipala

Helsingin Viikin normaalikoulun oppilaat kokeilivat makuoppitunteja, joiden aikana he harjoittivat ruokailussa käytettäviä aisteja ja opettelivat kuvailemaan ruokien ominaisuuksia. Lasten tekemät havainnot elintarvikkeista tarkentuivat selvästi koulutuksen myötä ja innokkuus kokeilla uusia makuja kasvoi.                                              Makukoulujen tarkoituksena onkin kannustaa lapsia kokeilemaan erilaisia ruokia, arvioimaan makumaailmaa ja auttaa heitä kasvamaan monitaitoisiksi ruokailijoiksi.                                                                            
Monissa maissa makukoulut ovat jo tuttuja. Ranskassa ne aloitettiin jo 80-luvulla, koska lasten ruokavalio oli muuttumassa hyvin yksipuoliseksi. Ruotsalaiset aloittivat puolestaan omat makukoulunsa 2000-luvulla kouluttamalla useita satoja luokanopettajia, kotitalousopettajia ja koulun ruokahuollosta vastaavia henkilöitä makukoulun vetäjiksi. Makukouluopetuspaketti ja kokeilusta saadut tulokset innostavat myös suomalaisia opettajia kokeilemaan makukoulua tunneillaan. 

Jotta makukoulu voisi levitä kokeilun jälkeen muihinkin kouluihin, kerättiin kaikki saatu tieto käytännönläheiseksi opettajille ja kasvattajille tarkoitetuksi käsikirjaksi. Kirjassa kuvataan sekä makuoppituntien sisältö että tavat tehdä yhteistyötä elintarvikealan yritysten kanssa. Makukoulu-käsikirja perustuu Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksen tutkimus- ja seurantahankkeessa vuosina 2004–2007 saatuihin oppeihin. Käsikirjan teon on rahoittanut Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA, joka kokeilee erilaisia keinoja, joilla terveyttä voidaan ravitsemuksen avulla edistää. 

Kiinnostus suurta 

Ranskalaisperäistä makukoulutusta on täydennetty kotimaisella ja ulkomaisella ruokaperinteellä. Koululaiset ovat tutustuneet perusteellisemmin puuroihin, ruisleipään, jogurtteihin, aromeihin, juustoihin sekä lihatuotteisiin.                                                       Varsinkin jogurttien makutesti ja leipomovierailu innostivat lapsia kovasti. Opettajien palautteiden mukaan oppilaat ovat olleet kiinnostuneita tunneista, ja oppilaiden vanhemmat suhtautuvat koulutukseen myös myönteisesti.

– Kiinnostavaa oli huomata miten innoissaan 8-vuotiaat lapset olivat esimerkiksi suomalaisten erikoisuuksien, kuten mämmin ja leipäjuuston kokeilusta. Perheen arjessa ei aina ehditä keskustella omiin ruokatapoihin liittyvistä perinteistä, makukoulua kehittänyt aistinvaraiseen arviointiin erikoistunut tutkija ja vt. professori Sari Mustonen Helsingin yliopistosta sanoo.

Opetushallituksen opetusneuvos Marjaana Mannisen mielestä makukoulu on askel suomalaisen ruoan arvostuksen lisäämiseen ja ruokatietojen ja -taitojen vahvistamiseen. Hän sanoo, että makukoulun toteutuminen kouluissamme on kiinni yhteisestä tahdosta ja asian tärkeyden ymmärryksestä.